Viime aikoina olen miettinyt paljon aivoergonomiaa. Aivoergonomia tarkoittaa sitä, että työoloja muokataan myös aivoille sopiviksi. Ajatus on sama kuin fyysisessä ergonomiassa. Voimme säätää työtuolin korkeutta tai näytön asentoa, jotta keho voi hyvin. Samalla tavalla voimme rakentaa työhön rakenteita, jotka tukevat ajattelua ja auttavat aivoja jaksamaan.
Asiantuntijatyössä kuormitus ei synny aina työn määrästä. Usein kuormitus syntyy siitä, kun on hypittävä asiasta toiseen, eikä syväkeskittymiselle otollisia olosuhteita ehdi syntyä. Työpäivä voi täyttyä viesteistä, ilmoituksista, kokouksista ja järjestelmistä. Samalla pitää tehdä jatkuvasti pieniä päätöksiä siitä, mikä asia on tärkein juuri nyt. Lisäksi työ keskeytyy usein. Aivot joutuvat vaihtamaan tehtävästä toiseen monta kertaa tunnissa.
Kuva: Tumisu
Tämä on aivoille raskasta. Jokainen keskeytys vie energiaa. Kun siirrymme tehtävästä toiseen, aivojen pitää rakentaa ajatus uudelleen. Siksi jatkuva pikkusälä kuormittaa enemmän kuin usein huomaamme. Silti työelämässä saamme helposti kiitosta siitä, että vastaamme nopeasti viesteihin ja hoidamme pieniä asioita heti. Sen sijaan harvemmin huomataan sitä rauhallista ja keskittymistä vaativaa työtä, jota varten monet asiantuntijat on alun perin palkattu.
Kun aivot kuormittuvat liikaa, ajattelu muuttuu. Harkintakyky heikkenee ja keskittyminen vaikeutuu. Huomio kapenee helposti vain kiireisimpiin asioihin. Samalla myös kyky ymmärtää muita ihmisiä voi heikentyä. Aivot eivät pysty käsittelemään rajatonta määrää tietoa. Lyhytkestoiseen muistiin mahtuu vain pieni määrä asioita kerrallaan. Lisäksi aivot käsittelevät samaan aikaan myös ääniä, kuvia ja muita aistiärsykkeitä ympäristöstä.
Kuva: DeltaWorks
Siksi aivoergonomia on tärkeä osa nykyaikaista asiantuntijatyötä. Se tarkoittaa rakenteita, jotka suojaavat ajattelua. Tällaisia rakenteita voivat olla esimerkiksi selkeät työprosessit, rauhalliset keskittymishetket ja välineet, jotka helpottavat tiedon käsittelyä.
Tekoäly voi olla yksi tällainen väline. Kun sitä käytetään oikein, se voi keventää aivojen kuormaa. Tekoäly voi auttaa jäsentämään suuria tietomääriä ja kokoamaan olennaisen yhteen. Se voi auttaa pääsemään alkuun kirjoittamisessa tai ideoinnissa. Se voi myös tukea muistamista ja selkeyttää ajattelua. Näin aivoille vapautuu enemmän tilaa siihen työhön, joka vaatii harkintaa, luovuutta ja syvää keskittymistä.
Tekoäly ja aivoergonomia -koulutuksessa keskityn juuri tähän näkökulmaan. Tarkastelemme, miten tekoäly voi auttaa hallitsemaan tietotulvaa ja tukemaan ajatteluprosessia. Tavoitteena on, että asiantuntijat voivat käyttää enemmän aikaa työn ytimeen ja vähemmän aikaa hajanaiseen pikkusälään. Koulutuksen voi tilata yläpalkin Koulutukset-osasta.
Aivoterveys on tärkeä osa kestävää työelämää. Siksi on hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan omaa työtä. Onko teidän työpaikallanne kiinnitetty huomiota aivoergonomiaan? Entä huomioitko itse työpäivän aikana myös sen, miten aivot jaksavat?
Tekoälyn ja arvioinnin yhdistelmä herättää helposti kaksi vastakkaista ajatusta. Ensimmäinen on, että tekoäly voisi vapauttaa opettajan arvioinnin rutiineista: pisteyttää tehtäviä, tarkistaa kielioppivirheitä ja antaa palautetta. Toinen on, että arviointi on niin olennainen osa opettajan työtä, ettei sitä voi antaa koneen tehtäväksi.
Kun luemme tekstiä, olemme tottuneet kysymään, kuka sen on kirjoittanut. Kuka väittää, kuka perustelee, kuka yrittää vaikuttaa minuun? Koulussa tätä opetellaan äidinkielen tunneilla, työelämässä sitä tehdään ehkä vähän huomaamatta. Luotamme siihen, että tekstin takana on joku ihminen, jolla on näkökulma, tavoite ja vastuu sanoistaan. Tekoälyn myötä...
Uuden työn aloittamiseen liittyy yleensä melkoinen määrä perehdytystä. Opetellaan organisaation toimintatapoja, tutustutaan ihmisiin, otetaan haltuun uusia järjestelmiä ja yritetään samalla muodostaa jonkinlainen käsitys siitä, mitä omassa roolissa oikeastaan pitäisi saada aikaan. Kaikki tämä on meille tuttua. Yksi perehdytettävä saattaa silti...