Miten tekoälyn arkipäiväistyminen näkyy äikän open arjessa?
Tekoälyavustaja voi olla pian yhtä arkinen kirjoittamisen apuväline kuin tekstinkäsittelyohjelman oikoluku. Näytön nurkasta löytyvä tekoälyapuri voikin olla mainio sparraaja kirjoitusprosessin eri vaiheissa tai vaikkapa argumenttien hiomisessa. Joskus aiemmin muistan, että olemme keskustelleet siitä, pitäisikö oppijoiden laittaa Wordin asetuksista oikoluku pois päältä, että he oppisivat itse korjaamaan kirjoitusvirheet. Nykyisin moinen ei tule enää mieleenikään. Oikoluku saa olla päällä, ja torun oppijoitani ainoastaan siitä, jos he eivät ole viitsineet korjata pilkkua tai kirjoitusvirhettä, vaan jättäneet sanan alle piirtyneen punaisen aaltoviivan korjaamatta.
Tänään kirjoitimme pohtivaa esseetä. Annoin yhden aiheista ChatGPT:lle, ja näytin esimerkin, että tällainen on todella tylsä essee. Ei ole kovin mielenkiintoista lukea esseetä, jossa on vain korkealentoista käsitteenmäärittelyä ja liipalaapaa. Siitä puuttuivat konkreettiset esimerkit, kiinnostavat arkiset havainnot omasta elämästä ja omat kokemukset ja tarinat. Juuri ne tekevät esseestä kiinnostavan. Kukaan ei jaksa lukea kappaletolkulla liian abstraktilla tasolla leijuvaa jorinaa. Hyvässä esseessä jokin arkielämän havainto tai oman elämän muisto tai kokemus liittyy siihen suurempaan ja abstraktimpaan aiheeseen. Tekoäly ei osaa tehdä empiirisiä kiinnostavia havaintoja. Tekoäly voi kuitenkin jeesata vaikkapa antamalla aiheeseen liittyviä avainsanoja, aloitustavan tai rakennesuunnitelman.
Tekoäly voi auttaa kirjoitusprosessissa eteen päin. Kuvakaappaus ChatGPT:stä.
Suomi on pieni kielialue, ja ainakin vielä laajoihin kielimalleihin perustuvat tekoälychatit tekevät jatkuvasti kömmähdyksiä niin kielen rakenteissa kuin myös tyylissä. Englannin kielen vaikutus paistaa läpi ja tekee virkkeistä ja sanavalinnoista outoja ja ilmeisen tekoälynmakuisia. Tekstit rakentuvat suomalaisessa kirjoitusperinteessä eri tavalla kuin anglo-amerikkalaisessa, mutta tekoäly tuottaa anglo-amerikkalaista rakennetta suomeksi käännettynä. Harjaantumaton silmä ei moista edes huomaa, ja meidän äikänopejen työ onkin harjaannuttaa tätä silmää.
Tietenkin ennen kaikkea on opittava käyttämään omia aivoja. Meidän tehtävämme on opettaa kriittistä lukutaitoa ja myös kriittistä tekoälylukutaitoa. Tässä pieni kriittisen lukutaidon tehtävä:
Mitä puuttuu kuvasta`? Millaisia yhteiskunnallisia arvoja, stereotypioita ja vinoumia kuviin liittyy?
Kehotteet:
Ten engineers planning a project in a meeting room.
Developers planning a new software in a modern office.
A 40-years-old teacher.
Politicians in a meeting room.
Kuvat generoitu Leonardo.Ai-sovelluksella marraskuussa 2023.
Tekoälyn maailmassa ihminen on yleensä mies. Nainen on nainen vasta, kun erikseen pyydetään. Tekoälyn maailmassa naiset eivät vielä ole päässeet mukaan politiikkaan, vaikka esimerkiksi Suomen eduskunnassa naisia on 45 % kansanedustajista. Tämä on yksi esimerkki vinoumista, joita kuvageneraattorit tuottavat.
Opettajan työssä digitaaliset työkalut ovat minulle osa tavallista arkea. Myös tekoäly on mukana oppitunneilla lähes jokaisella tunnilla tavalla tai toisella. Se ei ole itseisarvo, vaan tapa tehdä ja tavoitella merkityksellisiä asioita. Haluan omalta osaltani edistää vastuullista, läpinäkyvää ja ennen kaikkea ihmislähtöistä teknologian käyttöä oppimisessa ja opetuksessa.