Kuva: David. Estefano
Tekoälylukutaito on uusi kansalaistaito, joka kuuluu jokaisen yleissivistykseen. Kaikkien ei tarvitse olla superpromptaajia, mutta eläessämme kadulla vastaan rullaavien ruokarobottien ja puhuvien koneiden keskellä tekoäly koskettaa kaikkia tavalla tai toisella.
Tekoälyosaamisen kehittäminen on vuonna 2026 monen organisaation painopiste. Esimerkiksi McKinsey, Deloitte ja Accenture painottavat, että koko henkilöstön tekoälykyvykkyyden nostaminen on avain liiketoiminnan kehittämiseen ja menestykseen. AI-natiivin organisaation rakentaminen ei tapahdu vain IT-osastoissa, vaan halki koko organisaation ja muutosta strategisesti johtaen.
Mutta mitä tekoälylukutaito oikeastaan on ja miten sitä voi kehittää?
OECD ja Euroopan komissio kehittävät AILit-viitekehystä (linkki kommenteissa), joka julkaistaan vuoden 2026 alussa. Omissa aivoissani AILit-viitekehys asettuu rinnakkain kielitaidon eurooppalaisen viitekehyksen kanssa (Common European Framework of Reference for Languages, CEFR). Siinä kuvataan kielitaidon kehittymistä. Jokainen aloittaa uuden kielen oppimisen haparoivista alkeista (A1-A2), ja alkaa pikkuhiljaa pärjätä arkisissa tilanteissa, vaikka välillä tarvitsee muiden kannattelua. Kun perusteet ovat hallussa, pystyy itsenäinen kielenkäyttäjä (B1-B2) toimimaan jo monenlaisissa tilanteissa. Monimutkaisissa tai ammatillista asiantuntijuutta vaativissa tilanteissa sujuvasti viestiminen ja nyanssien ymmärtäminen kertoo syvällisestä osaamisesta (C1-C2). Ehkä samansuuntaista kehityskulkua tapahtuu myös tekoälylukutaidon kehittymisessä.
Suomen kielen lukutaito-sanasta tulee ehkä liikaa mieleen kirjaimin kirjoitettujen tekstien lukeminen ja alakoulun lukunopeustestit tai muu vastaava. Tekoälytaito, tekoälyosaaminen tai ehkä jopa tekoälysivistys voisi olla osuvampi suomennos. Sivistys on ehkä liian pompöösi sana, mutta yksi tapa suomentaa "literate" on "sivistynyt".
Englannin kielen sana literacy on laajentunut tarkoittamaan johonkin liittyvää osaamista yleensä. Esimerkiksi:
Miten omaa tekoälylukutaitoaan sitten voi kehittää? Ajattelen, että siihen kuuluu ainakin ymmärtämisen ja käyttämisen aspektit. Tekoälyteknologian toimintaperiaatteita ja vaikutuksia esimerkiksi yhteiskuntaan voi oppia ymmärtämään ihan vain keskustelemalla ilman yhtään hiiren klikkausta. Toisaalta tekoälylukutaitoon kuuluu myös taito klikata auki relevantti AI-sovellus ja tehdä sillä itselleen mielekkäitä asioita.
Yrityksissä tekoälylukutaito on taitoa kehittää liiketoimintaa strategisesti tekoälyä hyödyntäen, ymmärrystä vastuullisesta ja turvallisesta käyttötavasta, taitoa käyttää tehokkaasti arjessa ja myös esimerkiksi taitoa luoda visio tekoälyn hyötyjen skaalautumisesta.
"Tech is nothing without context." Nämä sanat kuulin tänään. Olen täysin samaa mieltä. Kontekstin ymmärtäminen on lukutaidossakin kaikki kaikessa.
Lähteet:
https://ailiteracyframework.org/
https://www.coe.int/en/web/common-european-framework-reference-languages/level-descriptions
https://www.gartner.com/en/articles/ai-literacy
Tekstin lomassa olevat kuvat ovat dokumentista Empowering Learners for the Age of AI: An AI Literacy Framework for Primary and Secondary Education - Review Draft (May 2025)
Tekoälylukutaito on uusi kansalaistaito, joka kuuluu jokaisen yleissivistykseen. Kaikkien ei tarvitse olla superpromptaajia, mutta eläessämme kadulla vastaan rullaavien ruokarobottien ja puhuvien koneiden keskellä tekoäly koskettaa kaikkia tavalla tai toisella.
Miten rakentaa yritykselle AI-strategia, jos johtoryhmässä tekoälyä pelätään, sitä vähätellään tai sille naureskellaan?
Käsityksemme ja tunteemme ohjaavat meitä. Joku ajattelee, että ei osaa piirtää. Toinen ajattelee, että ei ole matemaattinen ihminen. Yleensä ei ole kyse oikeasti taidoista tai kyvystä oppia, vaan tunteista ja kokemuksista, jotka ovat jättäneet jälkiä.