Miten rakentaa yritykselle AI-strategia, jos johtoryhmässä tekoälyä pelätään, sitä vähätellään tai sille naureskellaan?
Miten laatia tekoälyohjeistus, jossa huomioidaan operatiivisen toiminnan vaatimustenmukaisuus, jos johtoa ja kollegoita tekoäly ei kiinnosta?
Miten hoidetaan riskienhallinta ja huolehditaan yrityksen kilpailukyvystä?
Tekoälyteknologia kehittyy, eikä päätä auta laittaa pensaaseen. Vaikka omassa yrityksessä ei tekoälyteknologiaa integroitaisi toimintaan, niin kilpailijat kansallisesti ja kansainvälisesti niin tekevät. Markkinat muuttuvat.
Tekoäly on tuonut mukanaan myös uutta lainsäädäntöä. Jos yrityksessä ei ole tekoälyohjeistusta, jos yritys ei kouluta henkilöstöään eikä huolehdi, että henkilöstöllä on riittävä tekoälylukutaito, ja jos tulee rikkomuksia tai vaarallisia seurauksia esimerkiksi tekoälyn väärinkäytön takia, voi viranomaisia kiinnostaa, miten yrityksen tekoälypolitiikkaa hoidetaan. Sakkojakin on jaossa.
Tekoäly ei ole pakollista.
Tietyt dokumentit tekoälyyn liittyen kannattaa silti löytyä laatikosta. Esimerkiksi tekoälyohjeistus on syytä olla olemassa, ja jos tekoälyä ei haluta, ohjeistuksessa voidaan esimerkiksi kieltää tekoälyjärjestelmät. Riski on tiedostettu ja sen varalle on toimintamalli. Se, onko täyskielto hyvä strateginen päätös, on sitten kysymys erikseen.
Kuva: TyliJura
Vuoden alussa laajassa McKinseyn selvityksessä todettiin, että työntekijät ovat paljon valmiimpia AI-muutokseen kuin johtajat uskovat. Työntekijät myös käyttävät tekoälyä paljon enemmän kuin johtajat - myös mitä tahansa ilmaisia ja ei-niin-turvallisia työkaluja, jos vaihtoehtoja ja pelisääntöjä ei ole.
Kuluneella viikolla uutisoitiin Aalto Universityn tuotantotalouden apulaisprofessorin Natalia Vuoren tutkimuksesta Generative AI in Strategy Work and Firm Performance, jonka mukaan joissakin johtoryhmissä asenne tekoälyä kohtaan on kielteinen, ja taustalla on esimerkiksi häpeän ja leimautumisen pelko, jotka estävät liiketoiminnan kehittämisen tekoälyä hyödyntäen.
Lainaus Hesarin artikkelista:
"Jos tiimissä oli tekoälylle vastustusta, tekoälyä käytettiin omaksi hyväksi, ei tiimin tai yrityksen hyväksi."
Missä nämä omaksi ilokseen AI:tä hyödyntävät mahtavat olla vuoden-parin päässä? Ja missä koko tiimi tai yritys voisi olla?
Pelko on ok. Sen voi tunnistaa - ja sen voi asettaa päätöksenteossa vähän sivuun. Pelon ohjaamana tunnetusti ei synny hyviä päätöksiä.
Vuoren tutkimustuloksista:
"Konkareiden pelko asemansa menetyksestä oli Vuoren mukaan perusteltuakin, sillä generatiivinen tekoäly kavensi monenlaisen osaamisen eroja eli tasa-arvoisti tiimin jäseniä.
Enää tiimissä ei niin helposti käännyttykään ryhmän kokeneimman tai karismaattisimman jäsenen kannalle. Muut saivat paremmin äänensä kuuluviin."
Aika ravisuttava tutkimustulos.
Tekoälylukutaito on uusi kansalaistaito, joka kuuluu jokaisen yleissivistykseen. Kaikkien ei tarvitse olla superpromptaajia, mutta eläessämme kadulla vastaan rullaavien ruokarobottien ja puhuvien koneiden keskellä tekoäly koskettaa kaikkia tavalla tai toisella.
Miten rakentaa yritykselle AI-strategia, jos johtoryhmässä tekoälyä pelätään, sitä vähätellään tai sille naureskellaan?
Käsityksemme ja tunteemme ohjaavat meitä. Joku ajattelee, että ei osaa piirtää. Toinen ajattelee, että ei ole matemaattinen ihminen. Yleensä ei ole kyse oikeasti taidoista tai kyvystä oppia, vaan tunteista ja kokemuksista, jotka ovat jättäneet jälkiä.